sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

-

Kukaan ei tiiä miten paha tilanne oikeesti on nyt. Kukaan ei usko kun kukaan ei oo koskaan näkemässä, koska teen sen kaiken aina yksin. Oon loppujenlopuks niin vitun yksin.

Kaikki on menny vaan huonompaan suuntaan. Kaikki se toivo ja luottamus pari päivää sitten on haihtunu helvettiin. Ei mikään muutu. Miulla ei oo enää voimia vaikuttaa omiin tekemisiini. En vaan mahda itelleni enää mitään.

Kaikki on riistäytyny käsistä. Ennen pystyin päättämään, etten ainakaan useaan otteeseen saman päivän aikana syö itteäni oksennuksentunteeseen asti täyteen. Eilen se tapahtu ainakin kuus kertaa! Kuus kertaa yhden saatanan päivän aikana! Vittu se energia riittäs miulle yhden viikon ajaks! Hyi helvetti miten kuvottava ihminen voikaan olla! Oon niin vihanen itelleni että ihan oksettaa senkin takia. Oksettaa kun ei osaa edes oksentaa.

Ne järkipuheet on pois pyyhittyjä. En mie pysty lähtemään tästä eteenpäin. Miun on pakko kituuttaa taas keitolla koko ens viikko. En jumalauta vaan uskalla enkä pysty.

Missä mie voin olla jos kotonakin vaan tuhoan itteni joka vitun viikko? Vähintään kerran joka saatanan viikon päätteeks?

EIKÄ KUKAAN EDES USKO SITÄ.

Miksei kukaan auta?