-

Miulla on nykyään viikonloppujen kanssa ongelma.. Ei kotona, mutta täällä opiskelukaupungissa ollessani.

Aamuisin oon pirtee ku peipponen. Istun joka oksalla ja laulelen kaikille ohikulkijoille. Mutta sitten tapahtuu jotain. Laulu loppuu. Tipahdan melkein oksalta, kun tulee niin haikea mieli. Tunnen oloni yksinäiseksi, vaikka samassa huoneessa on ihmisiä. Ystäviä. Joille ei käy samalla tavalla. Ne on perus-iloisia. Miua pelottaa, ettei ne halua olla miun kanssa, kun oon niin läheisyydenkaipuinen..

Mistä ihmeestä se johtuu?

Miua ei oo luotu olemaan yksin. Ei ihmistä oo luotu olemaan yksin.