Havahdun:
kirkkaan keltaista
keskellä turvallista harmautta
Uusi, voimakas väri
miltei häikäisee
En kuitenkaan sokaistu
sen sijaan hymyilen;
Kuinka kaunis se onkaan
levittelee säteitään
kirkas keltainen
Seuraavana aamuna
kaivan taas valokuopan
aivan kuin lapsena
Pudotan sinne
puhdasta kultaa
suojaan korkein vallein
Siinä se taas on:
Oma, keltainen aurinkoni
valaisee koko maailmani
Ihmeellisen kaunista:
keltainen voisilmä
keskellä kaurapuuromerta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti