-

On surkea olo. Yksinäinen. Melkein hylätty. Säälittävä. Alkoholi ei auta asiaan, ei meikki tai kaverin nätisti laittama tukka.

Yksin olen. Lisäksi turhan paljon juonut, syönyt ja valvonut. Mitä hyvää tässä yhdistelmässä on?

Se, että maanantaina on alettava taas tekemään töitä jonkun eteen, josta en hyödy mitään? Tavotteena on vaan pärjätä loistavasti, mutta mihin se miut vie? Ei mihinkään.

Joku muu vois viedä. Sitä jotain muuta ei vaan näy.

Kun joku tulis ja ottas kyytiin.. Sanos että nyt mennään tätä tietä, minä tiedän reitin. Miun ei tarviis sillon tietää, mihin ollaan menossa.