sunnuntai 9. tammikuuta 2011

-

Eroaminen on kuin laastarin poistaminen haavan päältä. Sen voi tehdä ainakin kahdella tapaa, tai etsiä näiden välimuodon.

a) Nopea riuhtaisu. Itse tapahtuma ei kestä eikä siis myöskään koske yhtä kauan. Voi jättää kipeät jäljet, koska liima usein tarttuu ja repii mukanaan ylimääräistäkin tavaraa. Voi siis aiheuttaa lisävammoja. Mutta yksi asia on taattu: paraneminen alkaa nopeammin.

b) Hidas, turruttava veto, mahdollisesti taukoja. Kestää kauan, eikä paraneminen siis voi mitenkään alkaa heti. Toisaalta elpyminen voi oikein hitaan irrottamisen ollessa kyseessä alkaa poiston alkupäästä jo ennen ku itse prosessi on ohi, joten.. Mutta onko se sen arvoista? Jos se on tehtävä kuitenkin, niin miksei heti?

Näitä miettiessä..

2 kommenttia:

  1. En voi valita puolestasi, mutta itse olen eronnut laastari-tavalla. Tosin, suhde oli kestänyt vain kolme kuukautta. Paraneminen oli nopeaa vaikka stalkkasinkin eksääni jonkin aikaa naamakirjassa eron jälkeen. Irti päästäminen ei onnistu hetkessä.

    Kuinka pitkään te olette olleet yhdessä? Miksi haluat erota? Millä tavalla suhde alkoi huonosti? Kai te olette puhuneet asioista ja siitä, miten sua ottaa päähän puhumattomuus, ettei sano ääneen välittävänsä? Anteeksi että kyselen näin paljon. Haluaisin auttaa jotenkin.

    Päätit sitten erota tai et, (tekstiesi perusteella vaikutat tehneen jo päätöksesi) tuen sua siinä mitä ikinä sitten päätätkin tehdä.

    Voimia ♥

    VastaaPoista
  2. Tuo on juurikin niin osuvasti kirjoitettu!

    VastaaPoista